Darvazan kaasukraatteri
Darvazan kaasukraatteri (tunnetaan myös nimellä Helvetin portti) on Karakumin aavikolla Turkmenistanissa sijaitseva kraatteri, jossa on vuodesta 1971 alkaen palanut maakaasuesiintymä. Kraatteri sijaitsee lähellä Darvazan kylää ja on noin 260 kilometrin päässä Turkmenistanin pääkaupungista Ašgabatista.[1]
Kaasun etsintä ja kraatterin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaasukraatterin alkuperä ei ole täysin selvä.[2] Tunnetun version mukaan Darvazan kaasukraatteri syntyi vuonna 1971, kun neuvostoliittolaiset geologit etsivät öljyä Karakumin aavikolta Turkmenistanissa, joka tuolloin kuului Neuvostoliittoon. He löysivät mielestään lupaavan esiintymän ja toivat paikalle porauslaitteet, joilla alkoivat tekemään koeporausta. He eivät ymmärtäneet, että siellä oli luolamainen maakaasutasku, joka oli lähellä pintaa. Kun he porasivat taskuun, se romahti, koska kaasu karkasi sieltä ja vastapaine katosi. Sen seurauksena painavat porauslaitteet putosivat syntyneeseen vajoamaan.[1][3] Paikallisten turkmenistanilaisten geologien mukaan itse kraatteri on kuitenkin muodostunut jo 1960-luvulla, eikä se ollut syttynyt tuleen ennen 1980-lukua. Monet Neuvostoliiton öljyyn ja maakaasuun liittyneet asiakirjat ovat kuitenkin edelleen salaisia, joten asian tarkempi selvittäminen on hankalaa.[2]
Koska alueen maaperä on huokoista sedimenttikiveä, tapahtuma aiheutti ketjureaktion, jonka seurauksena syntyi useita muitakin kraattereita. Suurin niistä oli noin 70 metriä halkaisijaltaan ja noin 20 metriä syvä.[1][3]
Romahduksen seurauksena kaasu pääsi purkautumaan ilmakehään vapaasti, mikä aiheutti ongelman, koska metaani, jota maakaasu suurimmaksi osaksi on, syrjäyttää hapen[4]. Sen seurauksena alueella liikkuvia eläimiä alkoi kuolla tukehtumalla. Metaani aiheutti myös räjähdysvaaran, koska viiden prosentin pitoisuus metaania ilmassa riittää aiheuttamaan räjähdyksen syttyessään.[3]
Kraatterin sytyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että paras tapa estää nämä seuraukset on polttaa maakaasu pois. Samaa menetelmää käytetään myös öljynporauksessa ei-toivotusta kaasusta eroon pääsemiseksi (engl. flaring). He eivät osanneet arvioida kaasun määrää ja muutaman viikon mittaiseksi tarkoitettu poltto on venynyt vuosikymmenten pituiseksi.[3]
Turkmenistanin presidentti Gurbanguly Berdimuhamedow vieraili kraatterilla vuonna 2010. Hän oli huolissaan siitä, että kraatterin palava kaasu vaarantaa lähistöllä olevat kaasukentät ja niiden kehittämisen. Hän määräsi paikalliset viranomaiset ryhtymään toimiin kaasupalon sammuttamiseksi täyttämällä kraatteri, mutta mitään asian hyväksi ei ole tehty ainakaan vuoteen 2014 mennessä.[1][3] Kraatterista on sitä paitsi muodostunut Turkmenistanissa tunnettu nähtävyys, jolla vierailee noin 6 000 matkailijaa vuodessa.[2]
Tammikuussa 2021 Berdimuhamedow ilmaisi toiveensa sammuttaa kraatteri jotta alueen luonnonvaroja voitaisiin hyödyntää.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Nag, Oishimaya Sen: The Darvaza Gas Crater: The Door To Hell WorldAtlas.com. 12.6.2019. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Adrian Hartrick & Dominika Ozynska: The Darvaz crater : the USSR's top secret desert mystery BBC Travel. BBC. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Geiling, Natasha: This Hellish Desert Pit Has Been On Fire for More Than 40 Years Smithsonian.com. 20.5.2014. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
- ↑ KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE - Metaani (pdf) Air Liquide.
- ↑ Brandon Specktor published: The 'Gates of Hell' may finally be closed, Turkmenistan's president announces livescience.com. 11.1.2022. Viitattu 17.1.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Darvazan kaasukraatteri Wikimedia Commonsissa
- The Gates of Hell Atlas Obscura. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)